torstai 28. tammikuuta 2016

KYSY MITÄ TAHANSA !


Tässä lentokentällä istuskellessa lennon ollessa myöhässä on vielä hyvää aikaa päivittää blogia viimeistä kertaa ennen reissuun lähtöä. Pian aurinko kutsuu tätä matkustajaa, mutta ennen lomailua olisi koneessa tehtävänä vielä miljoonia kouluhommia. Jos rehellisiä ollaan, tällä hetkellä ei kauheasti innosta ruveta tekemään fysiika, kemian ja matikan laskareita... Mutta ei itkut auta, koneessakaan ei pahemmin pääse tekemättömiä tehtäviä pakoon keksimällä lähteä vaikka lenkille. Voi olla että tällainen 12h täsmäistuminen on myös koulun kannalta hyvä asia.

Koska olen poistanut kaikki aikaisemmat postaukset, ei blogista löydy pahemmin mitään tietoa minusta itsestäni. Siksi ajattelin, että nyt olisi hyvä aika kirjoitella Q&A postaus! Kysymyksiä ihan mihin tahansa liittyen otan mielelläni vastaan, sanottaisiinko että ensi viikon torstaihin (4.2) saakka. Yritän postausta kirjoitella mahdollisimman paljon sitten paluulennolla, joten tässä olisi teillä mahdollisuus tehdä paluulennostani hieman viihtyisämpi!

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

MÖLLIKISOISSA

Nyt olisi vuorossa hieman agilitykuulumisia! Käytiin Lunan kanssa hieman ennen vuoden vaihdetta epävirallisissa agilitykisoissa kokeilemassa mihin asti tämän hetkisillä treeneillä päästään. Ensimmäisenä vuorossa oli supermölliluokka, johon otin tällä kertaa lisästartin koiran herättelemisen vuoksi. Supermölleissä ei ole siis muita esteitä kuin putkia ja tavallisia hyppyjä. Lunalla taisi olla raskas päivä takana, kun aamupäivästä oli pitänyt leikkiä urakalla kissojen ja hieman isomman Peppi koiran kanssa. Ainakin meno näytti sellaiselta ensimmäisen radan aikana. Tuntui etten mitenkään saanut koiraan vauhtia! Kuitenkin puhdas rata saatiin, joten ei se luokka ihan huonosti mennyt.



Pitkän odottelun jälkeen päästiin tutustumaan minimöllien rataan. Lievästi sanottuna hieman jännitti radan onnistuminen, sillä näiden kahden suorituksen välissä Luna kirjaimellisesti nukkui sylissä. Tällä kertaa koiralta löytyi sitä vauhtiakin heti radan alkupäästä asti, vaikka huomasi joulukilojen painavan hieman menoa. Kontaktit meni yllättävän hyvin ja saatiinkin puhdas rata!



Päivän saldona oli tuplanolla sekä minimöllien luokkavoitto! Varsin ylpeä olin tästä pienestä pallosta, sillä meidän ajalla oltaisiin voitettu myös maksikokoiset koirat. Vaikka kyseessä olikin vain epäviralliset kisat, sai tästäkin paljon uutta treeni-intoa tulevaa kautta varten. Nyt ei auta kuin opetella ahkerasti keppejä niin päästäisiin starttaamaan isommilla kentillä Lunan kanssa!

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

MANSUR GAVRIEL

Heti tähän alkuun pakko päästä hehkuttamaan hiljattain kotiutunutta uusinta rakkauttani: Mansur Gavrielin Bucket Bagia. Kyseinen merkki on ollut ainakin itselleni täysin tuntematon vielä noin kuukausi sitten, joten ihan sattuman kaupalla päädyin selailemaan kyseisen merkin laukkuja netistä. Hetken ajan olen haaveillut Vuittonin Noe laukusta, joten tämän samantyylinen muotoilu herätti oitis mielenkiintoni.

Varsin yksinkertainen muotoilu yhdistettynä ihaniin väriyhdistelmiin, olin aivan myyty! Samoin kuin tämän kyseisen merkin laukut yleensäkin, ymmärtääkseni Mansur Gavrielin laukkuja on joutunut jonottamaan pitkäänkin. Itselläni kävi varsinainen tuuri kyseisen laukun kanssa, sillä törmäsin käytettynä myytävään yksilöön. Käyttökertoja laukulle oli kertynyt entisellä omistajalla noin kolme.

Laukku on materiaaliltaan kasvivärjättyä nahkaa. Oikeastaan paremmaksi nahka ei tästä enään pääse ja sen se on tuntuinenkin laukussa. Nyt kun laukkua olen muutaman viikon käyttänyt, elän vakaasti uskossa että olen löytänyt vihdoin sen täydellisen laukun. Nahka on vielä melko kovaa näin vähäisen käytön vuoksi, mutta eiköhän se pehmene ajan kanssa hiljalleen. Laukusta on tehnyt omaan käyttööni ihanteellisen pitkä hihna sekä juuri oikeat mittasuhteet. Tämä ei tunnu arkikäytössä liian isolta, mutta sisälle mahtuu helposti A4 tarvittaessa.

Onko Mansur Gavriel teille jo tuttu, ja onko joku muukin saanut iskettyä kyntensä kyseiseen laukkuun?

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

KIIRETTÄ !


Hui kiirettä, joka on ollut tällä viikolla astetta kovempi! Päivät on mennyt koulussa ja illat muissa menoissa, eikä luppoaikaa ole pahemmin jäänyt. Mutta tällaista se elämä välillä on, varsinkin kun reissu alkaa hiljalleen painaa päälle ja kouluhommat kasaantua sen vuoksi. Ajatus auringosta kuitenkin lämmittää kiireen ja talven tuiskujen läpi, joten eiköhän tätä menoa jaksa reissuun saakka. Näin viikonloppuna on ollut kuitenkin aivan ihana hetkeksi pysähtyä hengittämään ja ihan vain olemaan. Villasukkien kutominen pakkaspäivänä on ehdottomasti yksi lempipuuhistani!

Tämä yllättäen iskenyt lumen paljous on tuonut meidän pienessä pedossa aivan uudenlaiset piirteet esiin. Lunasta on kuoriutunut viikon aikana varsinainen lumipeto, joka on pomppimassa jokaiseen vastaan tulevaan kinokseen. Harmillisen vähän koira on päässyt toteuttamaan itseään viikolla, mutta toivottavasti tämän viikonlopun reissu Pohjanmaalle on hieman lieventänyt pettymystä. Päivät on Lunalla mennyt isomman kaverin seurassa juostessa.

Mutta mitäs tähän omaan viikonloppuun? Vaikka olen saanut ihan vain hengähtää, on tässä ollut kauheasti tekemistäkin. Koulutehtävissä on mennyt useampi tunti, varsinkin kun tämä ohjelmointi ei tunnu olevan minua varten. Kolme tuntia jaksoin puurtaa yhden tehtävän kanssa ärräpäiden lennellessä kunnes päätin jättää tehtävän myöhemmälle. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, mutta toivottavasti kirkkain ajatuksin tehtävät alkaisivat sujua joskus toisten. Tämä aika mitä olen käyttänyt kirjoitellessa blogia varten urakalla postauksia olisi toki voinut käyttää paremminkin koulun kannalta, mutta kyllä viikonloppuna saa hieman lusmuilla. Pysykää siis kuulolla, paljon juttuja eri osa-alueilta on lähiaikoina luvassa! :)

Mitenkäs muiden viikonloppu on sujunut?

maanantai 11. tammikuuta 2016

LINKKAA BLOGISI


Näin pitkän tauon jäljiltä oma lukulistani ammottaa tyhjyyttään, joten olisi ihana saada sinne hieman täytettä. Mikä olisikaan parempi tapa löytää lisää lukemista kuin tehdä Linkkaa blogisi -postaus? Haen lukulistalleni inspiroivia blogeja joissa on runsaasti muotiin ja kauneudenhoitoon liittyviä vinkkejä. Mikäli joltain sattuu löytymään treeni- ja agilityaiheisia blogeja, niitäkin luen mielelläni! Ajattelin esitellä kolmesta viiteen suosikkiblogiani erillisessä postauksessa, joten pysykäähän kuulolla! Linkittämällä blogisi annat minulle samalla luvan käyttää blogisi kuvia kyseisessä postauksessa, mikäli se tulee valituksi.

Mitä siis pitää tehdä? Linkitä kommenttikenttään blogisi sekä pieni kuvaus blogistasi. Aikaa on tämä viikko, eli 18.1 saakka.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

HARMAATA


Kävin torstaina monen vuoden tauon jälkeen värjäyttämässä hiukseni kampaajalla. Vuosia on tullut värjättyä ja leikattua hiukset ihan kotioloissa, joten pelkästään se tunne päästä siihen tuolille istumaan oli melko mahtava. Jo ennen harmaan hiusvärin nousua trendiksi olen sellaisista haaveillut pitkään, joten päätin päästä hieman kellertävistä vaaleista hiuksistani kerralla eroon.

Nyt muutamia päiviä näiden hiusten kanssa elettyä olen aivan rakastunut tähän väriin. Alussa väriin oli hieman totuttelua, sillä olihan se huomattavasti tummempi mihin tässä vuosien saatossa on tullut tuttuneeksi. Muutaman pesun jäljiltä väri on hieman haalistunut, ja tänään aamulla suihkusta tullessa oli pakko pysähtyä kunnolla peilin eteen katsomaan tätä väriä. Ainakaan hetkeen ei tarvi murehtia kellertävistä hiuksista!

Pakko päästä vielä tähän loppuun hehkuttamaan, että tämä tyttö vaihtaa pian Suomen talvikelit Miamin aurinkoon! Eilen illalla varattu matka lämmittää kivasti jo mieltä, vaikka monta asiaa on vielä tehtävänä. Passien uusimiselle tuli äkkiä kiire. Ilta venyi yöksi Miamin nähtävyyksiin ja outletteihin tutustuessa. Toivottavasti saadaan mahdollisimman paljon selvitettyä ennen matkaa, että lomalla aika jää ihan vain lomailuun. Vinkkejä otetaa vastaan :)

perjantai 8. tammikuuta 2016

ALELÖYTÖJÄ

Pakkanen yhä paukkuu ulkosalla niin mikäs muu olisikaan parempi tapa vältellä matikan tenttiin lukemista kuin kirjoitella blogia? Lämpöisen viltin alla iso teemuki kädessä Netflixin pyöriessä taustalla ajattelin avata teille hieman viimeaikojen alelöytöjäni, joita on kerääntynyt melkein luvattoman paljon. Oikeastaan kaikki ostamani tuotteet ovat olleen -50% alennuksessa, joten joululahjarahat ovat menneet hyvään käyttöön. Nyt vihdoin voin heittää hyvällä omalla tunnolla kulahtaneita vaatteita pois uusien tieltä!

Crop topit, kaksi ylintä Bik Bokista ja alin tilattu Nellyltä.
En oikein vieläkään osaa sanoa mitä mieltä olen tällaisista topeista, sillä näitä näkee hyvissä ja huonoissa asukokonaisuuksissa. Mutta toisaalta, mitä vaatetta ei näkisi? Monesti olen muiden päällä nähnyt oikein kivan näköisiä yhdistelmiä, mutta en itse vieläkään osaa käyttää näitä kunnolla. Onneksi nämä kaikki olivat -50%, joten viitsin lähteä tätä villitystä kokeilemaan kunnolla.

Valkoinen kellohame Cubuksesta, khakinvihreä hame Bik Bokista, huivi Pieces.
Olen aina ollut melko huono käyttämään hameita, vaikka pidän kovasti niistä. Kellohametta en ole tainnut koskaan aikaisemmin edes omistaa ja tätäkin pähkäilin moneen otteeseen ennen ostoa. Illalla jäi harmittamaan hameen jättäminen kauppaan, joten ei sitä auttanut kuin lähteä hakemaan sitä seuraavana päivänä. Khakinvihreää hamettakin aluksi hieman pohdin, mutta nyt se on noussut yhdeksi lempivaatekappaleekseni.

Alimmat viininpunaiset Stocker ja Cubus. Keskellä valkoiset Cubus ja Vila. Päällimmäiset Cubuksesta.
Paitoja tarvitaan aina ja sitä politiikkaa olen todellakin käyttänyt ostoksia tehdessä. Elän tällä hetkellä viininpunaista kautta, joka näkyy paitojen väreissä. Mahtaakohan kausi johtua juuri saaduista viininpunaisista opiskelijahaalareista..?

Pakko päästä vielä esittelemään tämä ihana tummansininen Cubuksen neuletakki, jonka löysin kirpparilta vain kahdeksalla eurolla! Olen hieman naureskellut omalle tyylikkyydelleni viime päivinä, kun ainoat kotona päälle eksyneet vaatekappaleet on joku toppi, tämä neuletakki sekä poikaystävän hieman isot collarit. Voin kertoa, että on todella lämmin yhdistelmä näille pakkaskeleille!

Kävin myös vihdoin ostamassa itselleni uudet ja aivan liian kalliit Applen kuulokkeet. Edelliset rakas pieni koiramme päätti järsiä pieniin paloihin. Kuukausia olen näistä haaveillut, joten nyt vihdoin kävin nämä hakemassa joululahjarahoilla. En henkilökohtaisesti pidä ollenkaan korvakäytävään asti menevistä kuulokkeista ja kunnon kuulokkeet eivät mahdu taskuun. Nämä napit pysyvät hyvin korvissa, enkä ole ainakaan itse nähnyt vastaavanlaisia halvempana versiona. Mikäli joku on löytänyt, otan vinkkaukset vastaan!

Kuinka moni muu on käynyt alennusmyynneillä?

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Mitä vuosi on tuonut tullessaan?

Hei näin todella pitkästä aikaa! Lähes vuosi on kulunut viimeisimmästä postauksesta ja voin vain sanoa, että tämä aika on mennyt kuin siivillä. Vaikka varsinaisesti en koskaan lopettanutkaan kirjoittamista, päätin aloittaa tämän innostuksen aivan puhtaalta pöydätä: ainut mikä blogissa on samaa on sen nimi. Viimeksi lopettamisen syynä oli yksinkertaisesti kiinnostuksen puute. Tästä keksin itselleni stressin, kun mitään kirjoittamisen arvoista ei ollut. Tämän vuoksi puhtaalta pöydältä aloittaminen oli mielestäni oikea ratkaisu. Tästä lähtien en ota tästä harrastuksesta mitään stressiä ja tekstiä kirjoitellaan aina fiiliksen mukaan!

Mutta nyt lyhyt katsaus kuluneeseen vuoteen, mitä tässä on ehtinyt tapahtua?


Agilitytouhuissa ollaan Lunan kanssa menty huimalla vauhdilla eteenpäin. Paljon uusia tekniikoita ja esteitä ollaan opittu kesän aikana, ja nyt talvikauden treeneissä ollaan saatu meidän meno ihan uusille nopeuksille. Myönnetään että ohjaajaa turhauttaa keppien kanssa hidas edistyminen, mutta kaikkea ei voi saada. Tavoitteena olisi päästä nyt alkaneella vuodella starttaamaan ensimmäiset viralliset agilitykisat. Toivotaan siis että nuo kepit opittaisiin nopeasti, jolloin meidät nähtäisiin isommilla areenoilla juoksemassa! Tällä hetkellä treenataan nuorten valmennusryhmässä, joten täysin mahtottomuus ei tavoite ole.

Loppukesästä seikkailtiin monella tavalla. Merellä kului päivä jos toinenkin tutustuessa näihin ihaniin pieniin saariin, joita Suomen rannikolta löytyy. Edelleen suosikkini on kuitenkin kallioiden välistä avomerelle aukeava pieni hiekkaranta. Kuvassa näkyvä Hällgrundin saari sai valloitettua pienen palan sydämestäni suloisilla pikkumökeillään ja karun kauniilla ympäristöllään. Tältäkin saarelta löydettiin varsin ihana uimapaikka kallioiden välistä. Ehkä ensi kesänä säät suosisivat meitä paremmin ja päästäisiin kokeilemaan paikkaa käytännössä.

Tasan kahden vuoden yhteiselo päättyi haikeissa tunnelmissa 31.7, jolloin kumpikin meistä muutti omaan asuntoon. Pääsin opiskelemaan Tampereelle, joten muutto sinne oli välttämätön. Ensimmäistä kertaa muutin täysin yksin omaan asuntoon ja en voi edes sanoin kuvailla kuinka paljon se aluksi pelotti. Mutta nyt kuukausia omassa kämpässä asuneena voin sanoa, ettei se ollut yhtään niin kamalaa kuin aluksi kuvittelin. Toivottavasti kuitenkin viimeistään syksyllä päästäisiin muuttamaan taas saman katon alle!

Näin jälkikäteen on hassua ajatella, kuinka paljon tuota meidän 47 neliön kaksiota olenkaan jäänyt kaipaamaan. Hymy nousee väkisin huulille miettiessä kaikkea mitä tuossa asunnossa onkaan saanut kokea. Hieman ennen poismuuttoa tarjosi eräs naakka meille vielä ikimuistoisen kokemuksen tunkeutuessaan ilmastointikanavasta sisälle kesken festarikansan valmistautumista. Lauantaina vielä kuuden jälkeen illalla huoltomies tuli ihmettelemään meidän kanssa tuota naakkaa, jota ei tosiaan illan aikana saatu ilmastointikanavasta pois. Seuraavana aamuna hieman seitsemän jälkeen herättiin kovaan kolahdukseen. Keittiön tuolilla meitä tuijotti naakka. Melkoinen operaatio oli saada lintu takaisin ulos, enkä tiedä kuka meistä on eniten pelännyt tilannetta. Monet naurut tästä tilanteesta on saatu ja toivottavasti kyseinen lintu osaa nykyisin pysyä kaukana ilmastointikanavista.

Syksyllä minun ja rakkaan Volvoni 3,5 vuoden yhteistaival tuli päätökseen ja auto jatkaa kilometrien taittamista uuden omistajan hoivissa. Rakkaalla hieman ruosteen kirjavalla autollani on kuulemma kohta 600 tkm synttärit. Toivotaan että autovanhuksella on vielä paljon vuosia edessä!

Tämän tauon aikana oma elämäni on muuttunut melkoisesti. Jokaisesta uudesta käänteestä on löytynyt paljon hyvää vaikkei täysin suruttomasti eteenpäin olla menty. Vaikka syksy tuntui yhdeltä luopumiselta, olen todella onnellinen että uskalsin lähteä kokeilemaan uutta. Ikävä Pohjanmaan lakeuksille iskee välillä kovana ja näille seuduille on aina niin ihana palata. Kuitenkaan takaisin en ainakaan toistaiseksi halua, mutta ikinä ei tiedä mihin elämä kuljettaa.

Tervetuloa jälleen seuraamaan!